Yhteistyöllä uudelle tasolle – yritykset ja korkeakoulut osaamisen uudistajina

Oppimisesta on tullut yritysten keskeinen kilpailutekijä. Kerran suoritettu tutkinto ei enää riitä työntekijän koko työuran osaamistarpeiden täyttämiseen, vaan tarvitaan jatkuvaa oppimista, jotta työkyky säilyy ja uusiutuu. Työn tekemisen yhteydessä tapahtuva oppiminen on ensiarvoisen tärkeää, mutta myös oppilaitosten ja yritysten välisellä yhteistyöllä on osaamisen uudistamisessa edelleen suuri merkitys. Yritykset ja korkeakoulut pystyvät yhteistyössä luomaan tehokkaita ja ketteriä tapoja oppia taitoja, joita työssä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Esittelemme neljä case-esimerkkiä lupaavista oppilaitosyhteistöistä.

Ihmisiä tarvitaan työelämässä entistä pidempään, mutta heidän täytyy uudistaa osaamistaan jatkuvasti, kuten aiemmassa oppimista menestystekijänä käsittelevässä blogissa kerroimme. Osaaminen vanhenee yhä nopeammin, ja uudet tarvittavat taidot ja osaaminen on kyettävä omaksumaan sujuvasti. Korkeakoulut ja oppilaitokset ovatkin alkaneet tuottaa tutkintoja paljon pienempiä oppikokonaisuuksia, joilla voi päivittää aiemmin suoritettuja tutkintoja tai hankkia nopeasti perusosaamisen joltain uudelta alalta. Näistä pienemmistäkin oppikokonaisuuksista voi rakentaa itselleen työn osaamistarpeita vastaavan oppimispolun. Esimerkkinä tästä on tekniikan alan kursseja tuottava Fitech. 

FItech – yhden opintopisteen päivitystä teknologiaan

FItech on suomalaisten teknillisten yliopistojen yhteenliittymä, jonka tehtävä on välittää korkeakoulutasoisia tekniikan alan kursseja verkossa. Kursseja tarjotaan useimmiten yhden opintopisteen laajuisina, jolloin ne kohdentuvat aihepiiriensä perusasioihin ja soveltuvat perusosaamisen päivittämiseen ketterästi. Lyhyillä kursseilla voidaan myös syventää ja päivittää aiempaa ammattiosaamista.

Yhteistyö yritysten ja korkeakoulujen välillä

Yritysten kannattaa vaikuttaa oppilaitosten tarjoamiin oppimissisältöihin, jotta ne kehittyvät työelämän mukana. Oppilaitosyhteistyössä oppimissisällöt suunnitellaan yleensä yhdessä, mutta oppilaitos vastaa pedagogisesta toteutuksesta. Tämä kirittää myös oppilaitoksia uusiutumaan työelämän mukana, ja samalla työelämän uudet tarpeet siirtyvät myös tutkinto-opintojen sisällöksi. Sitran Taloustutkimuksella teettämässä selvityksessä oppilaitosyhteistyöstä ja osaamisen tarpeista ilmeni, että keskimäärin joka viides yritys tekee aktiivisesti yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Yritysten suurin hyöty oppilaitosyhteistyöstä on ollut mahdollisuus löytää uusia osaajia.

“Yritysten kannattaa vaikuttaa oppilaitosten tarjoamiin oppimissisältöihin, jotta ne kehittyvät työelämän mukana.”

RubberEDU – rengasalan ammattioppia yritysten ja oppilaitosten yhteistyönä

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus ja Tampereen yliopisto toteuttavat yhteistyössä kumiteollisuuden yritysten kanssa 2,5-vuotisen RubberEdu-hankkeen, jossa kehitetään uusia koulutusohjelmia kumiteollisuuden henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi. Koulutusohjelmat toteutetaan moduulirakenteella, joten niistä saa räätälöityä yrityskohtaisia kokonaisuuksia. Kohdealan yritykset ovat mukana sisällöntuotannossa.

Koulutusmoduulit toteutetaan itsenäisenä verkko-opiskeluna sekä reaaliaikaisina etäyhteyksinä. Sisältöjen toteutuksessa on huomioitu ihmisten oppimistyylien erilaisuus, joten sisältömuodot vaihtelevat animaatiosta videoon, tekstimuotoiseen tietoon sekä ryhmätyöskentelyyn. Työpaikoilla toimivat työpaikkaohjaajat ohjaavat työntekijäopiskelijoita soveltamaan oppeja käytännön työhön. Hankkeen jälkeen koulutusmoduulit liitetään soveltuvin osin osaksi tutkintoja ja tutkinnon osia ja näin niistä on mahdollista koostaa pohjakoulutuksesta riippuen joko ammatti- tai erikoisammattitutkinto. Yrityksistä ja oppilaitoksista koostuva verkosto on sitoutunut pitämään sisältöjä ajan tasalla myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Murata Electronics Oy:n insinöörikoulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Anturiteknologiaa valmistava Murata Electronics on monen muun alan yrityksen tapaan törmännyt pulaan osaavista insinööreistä ja sähkötekniikan osaajista. Kun robotit ja erilaiset tietojärjestelmät vähentävät manuaalista työtä, kasvavat vaatimukset työntekijöiden osaamiselle; soveltamiskykyä ja omaa ajattelua vaaditaan koko ajan enemmän. Työn laatua ja tuottavuutta pyritään jatkuvasti nostamaan, jolloin tarvitaan yhä parempaa ammattiosaamista. Tähän tarpeeseen vastaa hyvin insinöörin tutkinto, ja siksi yhtiö on alkanut kouluttaa itse insinöörejä.

Muratan työntekijät opiskelevat töiden ohessa ammattikorkeakoulun avoimella linjalla ja suorittavat tutkinnon. Työnantaja tukee opiskelua maksamalla oppimateriaaleja ja avoimen polun kurssimaksuja, ja lisäksi valmistumisesta on luvattu kertakorvaus. Korvausta suurempi houkutus on mahdollisuus uusiin ja todennäköisesti parempipalkkaisiin työtehtäviin. Opiskelusta sinänsä ei makseta palkkaa.

Siinä missä aikanaan Nokian mallissa 1980–1990-luvulla opinnot järjestettiin pääosin työpaikalla perjantai-iltapäivisin ja lauantaisin, Muratan työntekijät opiskelevat joka arkipäivä työpäivän jälkeen 3–4 tuntia. Iltaopinnot tehdään samassa tahdissa kuin päiväopinnot. Tavoite on suorittaa ensimmäisenä vuotena vähintään 60 opintopistettä, minkä jälkeen saa oikeuden tutkinto-opiskeluun, jossa tavoiteaika insinöörin tutkinnon suorittamiselle on neljä vuotta. Jatkossa Muratan työntekijät voivat suorittaa samalla periaatteella muitakin tutkintoja, kuten diplomi-insinöörin tutkinnon.

Bazaar – korkeakoulun yhteistyöalusta

Tampereen yliopiston Bazaar-portaali mallintaa korkeakoulun uutta tehtävää toimimalla torimaisena yhteistyöalustana, joka yhdistää yliopiston sidosryhmiä eri teemojen ympärille. Bazaarin toimintaa pilotoidaan parhaillaan. Bazaarin tavoitteina on ollut saada alumnit mukaan korkeakouluyhteisöön, mahdollistaa jatkuva oppiminen sekä lisätä yritys- ja muuta sidosryhmäyhteistyötä. Bazaariin kokoonnutaan jonkin yhteisen haasteen tiimoilta ja työstetään siihen yhdessä ratkaisuja. Yliopisto tarjoaa kohtaamisten alustan, jossa yritykset voivat ilmoittaa omista osaajatarpeistaan, etsiä haluamillaan kriteereillä osaajia sekä löytää tutkimusyhteistyömahdollisuuksia yliopiston kanssa. Bazaar sisältää myös markkinapaikan koulutuksille.

Bazaarin taustalla on 50.000 määritettyä osaamista, jotka on louhittu tekoälyn avulla luonnollisen kielen dokumenteista (esim. opetussuunnitelmista ja työpaikkailmoituksista). Niistä on tuotettu osaamispilviä, jotka kuvaavat tiettyyn aihealueeseen, toimialaan tai tehtävään liittyvät osaamiset. Alumneille on tarkoitus tuottaa tekoälyavusteisesti kuvaus omasta osaamisesta osaamispilvenä. Kun henkilön omaa osaamispilveä verrataan kyseisen toimialan ja tehtävän osaamispilveen, voi jokainen tunnistaa, mitä oppia puuttuu ja mitä pitää oppia lisää. Henkilöiden osaamispilvistä muodostuu työpaikoille organisaation tai tiimin osaamispilvi.

Työelämä muuttuu muun maailman tapaan nopeasti ja niin muuttuvat myös osaamistarpeet. Yritysten ja korkeakoulujen välinen yhteistyö on äärimmäisen tärkeää, kun halutaan luoda hyvin työelämän tarpeisiin vastaavia oppimissisältöjä. Myös oppilaitosten pienet oppikokonaisuudet ovat tarpeellisia tutkintojen päivittämiseen tai uuden perusosaamisen hankkimiseen nopeasti. Kilpailu parhaista työntekijöistä on kovaa, ja yhteistyö oppilaitosten kanssa on yrityksille oivallinen keino vaikuttaa työnantajakuvaansa sekä houkutella tai kouluttaa riveihinsä uusia osaajia.