Miksi oppiminen on avain organisaation menestykseen?

Pitkään on puhuttu, että osaaminen on tärkein menestystekijä alalla kuin alalla. Osaaminen kuitenkin vanhenee yhä nopeammin tuotteiden ja palveluiden kehittyessä, toimintojen muuttuessa ja robotiikan lisääntyessä. Organisaatioissa ei voida tuudittautua eilisen menestykseen tai työntekijöiden tämänhetkiseen osaamiseen – on katsottava tulevaan ja kyettävä kehittymään aina lisää. Oppimisesta onkin tullut jokaisen yrityksen ja organisaation keskeinen kilpailutekijä.

Osaaminen vanhenee

Osaaminen vanhenee yhä nopeammin ja osaamisen kohde muuttuu vielä nopeammin. Eilen vielä käyttökelpoista osaamista ei ehkä huomisen tuotteessa tai palvelussa enää tarvita, tai toiminto, johon osaaja palkattiin, poistuu tai siirtyy robotille ja algoritmille. Uusia työtehtäviä syntyy jatkuvasti vanhojen tilalle. Työntekijöiden on tarvittaessa kyettävä siirtymään nopeasti uuteen tehtävään ja opittava uuden tehtävän edellyttämät taidot ja osaaminen. Lisäksi työntekotavat ovat muuttuneet ja uudet työvälineet ja sovellukset edellyttävät aina uusia taitoja.

Oppiminen luo resursseja

Osaaminen on tämän päivän niukkuus. Osaamisen uudistaminen eli oppiminen on ehkä tärkein prosessi sekä työssä että koko yhteiskunnassa. Oppimisen tärkeyttä korostaa myös nykyinen demografiakehitys – syntyvyyden laskiessa nykyiseen tahtiin, on tulevaisuudessa yhä vähemmän ihmisiä työmarkkinoilla. Jo nyt useimmat IT-yritykset valittavat työvoimapulaa ja osaavia koodareita haetaan Suomeen pitkin maailmaa. 

Ihmisiä tarvitaan työelämässä entistä pidempään, mutta heidän täytyy uudistaa osaamistaan jatkuvasti. Uudistamisen on tapahduttava työssä, mikä edellyttää työpaikoilta sellaisia työskentelemisen ja kehittämisen tapoja, että ihmiset samalla oppivat uutta. Se edellyttää myös oppimisen taitojen sisältymistä jokaisen työtaitoihin. Jos mahdollisimman moni voi oppia koko ajan työssään ja oppiminen sisältyy työhön, ei kerry niin valtavaa uudelleenkoulutustarvetta.

Lisäksi oppimismahdollisuudet ovat myös hyvä houkutin työnantajakuvan kannalta. Osaajat hakeutuvat työpaikkoihin, joissa omaa osaamispääomaansa voi jatkuvasti kasvattaa eli joissa saa ja voi oppia.

”Kilpailuedun saavuttaa se, joka oppii nopeimmin ja tehokkaimmin.”

Oppimiskyky luo kilpailukykyä

Kilpailukykyä pyritään parantamaan tehostamalla nykyistä toimintaa eli parantamalla tuottavuutta ja luomalla uutta eli innovoimalla. Nykytoiminnan tehostamisessa hyödynnetään mm. oman työn arviointia ja jatkuvaa parantamista. Ne ovat myös työssä oppimisen tapoja: Opitaan samalla kun työtä kehitetään ja toimintaa parannetaan. Kaikki yritykset peräänkuuluttavat innovaatioita. Innovaatiot eivät kuitenkaan enää synny pitkinä kehitysprosesseina, vaan nopeina kokeiluina ja kokeiluista oppimisena. Mitä nopeammin kokeilusta tai toiminnasta saadusta palautteesta opitaan, sitä tehokkaammin myös innovoidaan. 

Koska oppimisesta on tullut niin keskeinen kilpailutekijä, on oppimisen taidoista tullut tärkeitä työtaitoja. Niitä tarvitaan nyt kaikissa tehtävissä, koska kilpailukyky rakentuu oppimiskyvylle. Kilpailuedun saavuttaa se, joka oppii nopeimmin ja tehokkaimmin.

Ketterä työhön sisältyvä oppiminen onkin noussut yhä keskeisemmäksi kilpailukyvyn kannalta. Se ratkaisee, miten hyvin ja tehokkaasti jatkuvasti muuttuva työ tulee tehdyksi. Työssä sovelletaan silloin toimintatapoja, joissa syntyy tekemisen ohella uutta tietoa ja uutta osaamista.

Oppiminen on avain menestykseen

Toimintaympäristön muutokset luovat uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Mahdollisuudet on vain osattava havaita ja niihin on osattava tarttua. Työhön sisältyy jatkuvasti aivan uusia ongelmia ratkaistavaksi, uusia kysymyksiä vastattavaksi ja uudenlaisia haasteita selätettäväksi. Uutta teknologiaa tulee jatkuvasti lisää, mikä mahdollistaa uusia tuotteita ja palveluja markkinoille. Uutta tietoa ja osaamista tarvitaan jatkuvasti joka alalla. Tehokkuutta ja tulosta ei enää saavuteta vain kokemusta kasvattamalla, vaan nopealla uuden oppimisella. Tulevaa osaamistarvetta on kuitenkin vaikea ennakoida nopeasti muuttuvassa maailmassa. Varastoon tai ennakkoon uuden oppiminen on hankalaa. Oppiminen tapahtuu yhä useammin samalla kun oppia tarvitaan eli työssä. Tarvitaan oppimisen valmiuksia.

Näemme HR:llä tärkeän roolin muokata jokaisesta työpaikasta myös hyvä oppimispaikka. HR-ammattilaisille rakennettu valmennusohjelma käynnistyy tammikuussa. Ohjelma tarjoaa työkalun oman organisaation oppimiskulttuurin arvioimiseksi, oppimisen infrastruktuurin mallintamiseksi ja oppimisen kehittämiseksi. Tuletko mukaan?