Priorisointi haastaa myös oppimisen johtajia

Järjestimme kesäkuun alussa webinaarin, jonka aiheena oli oppimisen hyödyntäminen kilpailuetuna. Oppimisen infrastruktuurin ja hyvän oppimiskulttuurin luominen ovat avain kilpailuetua tuottavaan oppimisen johtamiseen. Tässä blogissa tiimimme jäsen Vilma Tukia kirjoittaa kahdesta kysymyksestä, jotka nousivat esiin webinaariin osallistuneiden arkipäivän työstä: miten priorisoida oppimistarpeita, ja miten priorisoida uuden tiedon yhteistä läpikäymistä tiimissä?

Järjestimme 14.6.22 webinaarin, jonka vetivät Leenamaija Otala ja Karoliina Jarenko yhdessä Vibemetrics Oy:n Mikko Ruokojoen kanssa. Oppimiskulttuurin ja oppimisen infrastruktuurin arvioimiseen ja kehittämiseen rakennettu työkalumme ‘LEAD index’ toteutetaan yhteistyössä Vibemetricsin kanssa, mikä selittää Mikon mukana oloa. Webinaariin osallistui oikein mukava määrä ihmisiä, kiitos kaikille teille, jotka olitte mukana!

Webinaarissa painotettiin oppimisen olevan oikeasti kilpailukyvyn edellytys nykyajan muuttuvissa toimintaympäristöissä ja esiteltiin osaamisen kehittämisen kolme murrosta:

  1. Oppimisesta on tullut ketterää. Se tapahtuu sykleissä ja osana työtä.

  2. Oppimisesta on tullut itseohjautuvaa.

  3. Oppiminen ja innovaatiotoiminta yhdistyvät. Osaamisen kehittyminen on kehittymistä tiiminä ja organisaationa performoimaan paremmin ja luomaan parempia tuotteita ja palveluita.

Nämä murrokset muuttavat totuttua osaamisen kehittämisen pelikenttää. Itseohjautuvaa ketterää oppimista ei voi johtaa ennakoiden tai sisältöjä määritellen – sitä johdetaan luomalla oppimisen infrastruktuuri, joka ohjaa, tukee ja mahdollistaa. Oppimiskulttuuria kannattaa systematiikan vuoksi kehittämisen lisäksi arvioida, kuten Karoliina edellisessä blogissamme argumentoi. Karoliina ja Mikko esittelivät webinaarissa oppimiskulttuurin arviointia varten kehittämäämme LEAD Index -työkalua, joka kertoo, miten organisaatiosi osaa hyödyntää oppimista menestystekijänä.

Halusimme keskustelun webinaarissa olevan vuorovaikutteista, ja saimmekin chatissa mielenkiintoisia kommentteja. Kysyimme osallistujilta, mikä on heidän suurin haasteensa tällä hetkellä oppimisen johtamiseen liittyen, ja muutamasta haasteesta ehdittiin keskustelemaan webinaarin aikana. Tarkastelen seuraavaksi kahta esiin nostettua teemaa, jotka tuottavat haasteita osaamisen johtamisessa: uuden osaamisen tai tiedon yhteisen jakamisen priorisointi sekä tulevien osaamistarpeiden määrittely.

Miten priorisoida uuden opin soveltamista?

Vaikka oppiminen siirtyy työpaikoille ja tapahtuu yhä enemmän ketterästi työtä tehtäessä, niin yhä jatkossakin ihmiset tulevat hakemaan tietoa ja oppia myös eri paikoista organisaation ulkopuolelta. Ihmiset käyvät kursseja, koulutuksia ja webinaareja, lukevat kirjoja, kuuntelevat podcasteja ja opiskelevat itsenäisesti verkossa. Jotta uusi tieto ja osaaminen ei jää vain yksittäisten henkilöiden päiden sisään, vaan tulee koko tiimin ja organisaation hyötykäyttöön, tietoa ja osaamista tulee jakaa. Leenamaija Otala on nimennyt tämän “uuden opin yrityskohtaistamiseksi”. Yrityskohtaistamisessa tiimin tai työyhteisön kesken mietitään, mitä mikäkin uusi tieto tai oppi juuri meille tarkoittaa, ja miten me tätä tietoa työhömme sovellamme; miten muutamme toimintatapojamme ja kehitämme tekemistä uuden tiedon perusteella.

Eräs webinaariin osallistunut nosti aiheeseen liittyen esiin tärkeän kysymyksen: Kun on niin paljon kaikkea, niin mistä tietää, että mille ottaa se aika? Arkista työtä leimaa usein kiire ja luonnollisesti myös tehokkuuden tavoittelu. Aivan kaiken kerätyn opin ja tiedon jakaminen ei yleensä ole mahdollista eikä edes järkevää, vaan tärkeimmät opit täytyy osata poimia yhteisesti läpikäytäviksi isommasta joukosta eli täytyy priorisoida.

Miten priorisoida oppimistarpeita?

Toinen webinaarissa esiin noussut haaste oli tulevaisuuden osaamistarpeiden määritteleminen ja priorisoiminen. Substanssiosaaminen tai -oppiminen on yhä enemmän ketterää ja työhön kytkeytyvää, mutta se, mitä me voimme ennakoiden opettaa ihmisille ja oppia, ovat ketterän oppimisen taidot. Niitä ovat mm. itsensä johtamisen taidot, tiedonhankinta- ja tiedonkäsittelytaidot, työssäoppimisen taidot ja menetelmät, ajattelun taidot (sisältävät myös ongelmanratkaisun ja luovan ajattelun), sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot (sisältävät myös empatiataidot), sekä digitaidot. Näitä toimialoista riippumattomia yleisiä taitoja kutsutaan myös metataidoiksi. Hyvällä oppimispaikalla varmistetaan, että jokainen hallitsee tarpeeksi metataitoja, ja tarjotaan apua oppimisen oppimiseen.

“Itseohjautuva oppiminen ei vapauta johtoa tavoitteiden asettamisesta.”

Priorisointia ohjaavat tavoitteet

Vastaus siihen, mitä kannattaa priorisoida, löytyy tiimin tai organisaatioiden tavoitteista. Jotta ihmiset tietävät, mihin otetaan aikaa ja mitä kehitetään, pitää olla todella selkeät tavoitteet. Tämä on tietenkin haaste johdolle, koska tavoitteiden asettaminen on vaikeaa; tavoitteiden asettaminen tarkoittaa samalla sitä, että valitaan pois asioita, joihin ei keskitytä. Itseohjautuva oppiminen ei vapauta johtoa tavoitteiden asettamisesta.

Tiimin ja koko organisaation tavoitteet kertovat, millainen osaaminen ja tieto on juuri meille kaikkein tärkeintä. Tärkeimpien osaamisten jakamiseen kannattaa keskittyä ja sille tulee resursoida aikaa. Osaamisen kehittämisen johtaminen kytkeytyykin tätä kautta tavoitejohtamiseen, joka on tällä hetkellä toinen iso suomalaisen työelämän yli pyyhkivä kuuma teema – yhdessä jos toisessakin organisaatiossa opetellaan parhaillaan OKR:n eli Googlen tunnetuksi tekemän tavoitejohtamisen järjestelmän käyttöönottoa.

Organisaation tavoitteista ei kuitenkaan ole aina aivan yksinkertaista johtaa priorisoinnin kohteita. Kaikille ei esimerkiksi ensinnäkään ole aina täysin selvää, miten oma tai tiimin toiminta liittyvät koko organisaation tavoitteisiin. Tavoitteiden kristallisoiminen on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, sillä tavoitteiden kautta strategia ohjaa organisaation kehittämistä. Organisaation tavoitteet omaksumalla ihmiset ottavat omakseen myös organisaation strategian. Tavoitteiden omaksuminen mahdollistaa taas onnistuneen priorisoinnin. Ja kuten webinaariin osallistunut nosti kommentillaan esiin, kaikkeen ei osaamisen kehittämisessäkään ole aikaa tai resursseja keskittyä – siksi älykäs priorisointi tuo kilpailuetua.

Previous
Previous

Osaamisen kehittäminen itseohjautuvassa tiimissä – case Nitor

Next
Next

3 syytä arvioida oppimiskulttuuria