Palaute ja virheet boostaavat kehittymistä

Oppiminen edellyttää palautteen saamista omasta tekemisestä. Ihannetilanteessa palautetta saa automaattisesti ja oppijan tarvetta palvelevassa muodossa, mutta monissa organisaatioissa palautteen antamisen kulttuuri ei kuitenkaan ole vielä selkäytimessä. Erittäin tärkeitä oppimisen lähteitä ovat myös virheet, jos ne analysoidaan yhdessä. Tässä blogissa pureudumme palautteeseen ja mokiin, sekä esittelemme Talbitin digitalisoidun palautteen pyytämisen, Spotifyn Fail-Fikat ja Elisan virheiden juurisyyanalyysin.

Palautteesta oppiminen

Palautteesta oppiminen on yksi tärkeä ketterän oppimisen tapa. Ihannetilanteessa palautetta saa automaattisesti ja sellaisessa muodossa, että se palvelee mahdollisimman hyvin oppijan tarvetta. Jos palautetta ei saa automaattisesti, tulisi sitä osata itse hakea. Digitalisoiduissa oppimisohjelmissa palaute on usein sisäänrakennettu, mutta työstä saatava palaute on vielä erikseen järjestettävä. Sekin kuitenkin kehittyy nopeasti algoritmien ja asiakkaiden ja muiden toimijoiden palautejärjestelmien avulla.

Palaute ja siitä oppiminen on mukana myös monissa oppimismenetelmissä. Itse asiassa palautteen saamisen nopeuttaminen on yksi tärkeimpiä tapoja ketteröittää oppimista. Esimerkiksi kokeiluissa palautesilmukan nopeus on tärkeä kokeilusta oppimiselle ja samalla toiminnan uudistamiselle tai mahdollisen kokeilujen tuottaman innovaation synnylle. Palautetiedon tulee antaa vinkkiä siitä, mitä kannattaa vahvistaa ja mihin jatko kannattaa suunnata.

Palautetietoa voidaan kerätä tietokoneen ja algoritmien avulla omasta toiminnasta, omasta oppimisesta, asiakkaiden toiminnasta – lähes mistä vain ja mieluusti useammalta taholta. Algoritmit tuottavat valmiiksi analysoituja, jopa syy-seuraussuhteita kuvaavia yhteenvetotietoja tarvittaessa reaaliajassa. Tällaisen tiedon avulla nähdään heti, millainen toiminta vaikuttaa mitenkin, ja voidaan tarvittaessa nopeasti muuttaa toimintaa tai kokeilla jotain uutta.

Digitalisoitu palautteen pyytäminen Talbitin järjestelmässä

Talbit on osaamisen hallinnan järjestelmä, jonka lähtökohta on yrityksen strategia. Strategia ja tavoitteet puretaan ensin tiimin ja sitten jokaisen tiimin jäsenen omiksi tavoitteiksi, jotka muutetaan myös oppimistavoitteiksi ja sopiviksi oppimiskeinoiksi. Jokaisella henkilöllä on Talbit-järjestelmässä lopulta oma oppimissuunnitelmansa, joka sisältää keinot, miten jokin asia opitaan, sekä aikataulun välitavoitteineen.

Talbit Oy:n ”organisaation tavoitteista henkilökohtaisiin oppimissuunnitelmiin” -järjestelmä sisältää tärkeänä osana palautteen hankkimisen. Kun henkilö on hankkinut uutta osaamista ja jakanut sen tiiminsä jäsenille tai suorittanut jonkin oppimistehtävän, esimerkiksi lukenut kolme blogia tietystä aiheesta ja laatinut niistä referaatin tiimilleen, voi hän pyytää saman tien palautetta toisilta tiimin jäseniltä: Mitä tein hyvin? Mitä voisin tehdä paremmin? Miten todennäköisesti suosittelisit minua tekemään referaatteja tästä aiheesta? Palautteen pyytäminen on siis sisäänrakennettu Talbitin osaamisen hallinnan järjestelmään.

Virheistä ja onnistumisista oppiminen

”Moka on lahja”, sanotaan usein. Yhtä usein virheitä ei kuitenkaan nähdä näin myönteisesti, vaan niiden esilletuloa pelätään. Kuluneen viikon tai jonkun muun ajanjakson mokat, onnistumiset ja niiden opit kannattaisi käydä läpi säännöllisesti aina esimerkiksi viikon lopuksi. Virheet, yhtä lailla kuin onnistumiset, ovat erinomaisia oppimisen lähteitä, kun ne analysoidaan yhdessä. Virheet yleensä korostuvat, vaikka myös menestyksistä ja onnistumisista voi yhtä lailla oppia. On todella tärkeää myös jakaa nämä opit, jotta kaikki oppivat.

”Virheet ovat erinomaisia oppimisen lähteitä, kun ne analysoidaan yhdessä.”

Spotifyn Fail-Fikat

Muun muassa musiikkipalvelujätti Spotifyssa korostetaan, että epäonnistumiset eivät ole menestyksen vastakohta, vaan osa menestymistä, kuten yhtiön blogitekstissä “Why we love failure” kerrotaan. Spotifyssa pidetään iltapäivisin Fail-Fika -nimisiä kahvihetkiä, jossa jokainen esittää vuorollaan tehtyjä mokia ja mitä niistä on oppinut. Johtajien tehtävä on olla tässä mallina ja jakaa ensin omia mokiaan ja niiden oppeja.

Elisa tekee virheistä juurisyyanalyysin

Virheistä oppiminen vaatii, että virheeseen johtaneet syyt ymmärretään. Tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluyritys Elisalla on pyritty luomaan oppimiskulttuuri, jossa on ok mokata, kunhan virheistä opitaan; siksi virheistä laaditaan juurisyyanalyysi, jonka oppeja jaetaan. Tämä perimmäisten syiden etsiminen liittyy Elisan jatkuvan parantamisen ajatteluun.

Juurisyyanalyysi on menetelmä, jolla pyritään tunnistamaan oikea syy ongelmaan ja toteutetaan tarvittavat toimenpiteet, joilla poistetaan ongelma ja sen uusiutuminen. Se on osa ongelmanratkaisuprosessia, joka puolestaan on olennainen osa jatkuvaa parantamista. Näin ollen juurisyyanalyysi on yksi keskeisistä rakennuspalikoista organisaation jatkuvan parantamisen työssä. Juurisyyanalyysiin sisältyy laaja joukko työkaluja ja tekniikoita, jotka paljastavat syyn virheeseen tai ongelmaan. Tärkeitä kysymyksiä eivät ole vain mitä ja miten jotain tapahtui, vaan miksi se tapahtui.

Kuten oppiminen yleensäkin, palautteesta ja virheistä oppiminen on jatkuva prosessi, jossa ei voi ”tulla valmiiksi.” Keskeistä on oma ja koko organisaation suhtautuminen palautteen antamiseen ja saamiseen sekä virheisiin. Kuten aiemmassa oppimiskulttuurin mittaamista käsittelevässä blogissamme mainittiin, hyvässä oppimiskulttuurissa virheet ja mokat hyväksytään tapana oppia ja tärkeää on oppimisen matka, ei vain lopputulos. Ketterä oppija sekä ketterästi oppiva organisaatio näkee palautteen ja myös jopa virheet myönteisinä – ne auttavat kehittymään paremmaksi versioksi itsestään.

Saatko Sinä säännöllisesti ja riittävästi palautetta omasta työstäsi? Entä näetkö tekemäsi virheet vain kielteisesti, mahdollisimman nopeasti piilotettavina rasitteina, vai myös hyödyllisinä oppimispaikkoina?