Hyvä oppimispaikka – Case Spotify

Ympäristöllä on suuri vaikutus siihen, haluavatko ja voivatko ihmiset oppia. Työympäristö muodostuu organisaation rakenteista, jotka määrittävät, miten ihmiset toimivat – tässä tapauksessa oppivat ja kehittävät osaamistaan. Millaiset rakenteet työpaikalla sitten tarvitaan, jotta ihmiset voivat oppia ketterästi? Esittelemme hyvän oppimispaikan esimerkkinä Spotify AB:n, jossa luotetaan ketterään, ihmisten omaehtoiseen ja keskinäiseen oppimiseen.

Hyvä oppimispaikka tarjoaa oppimiseen mahdollisimman hyvät puitteet ja oppimiskulttuurin, joka innostaa jokaista toimimaan ketteränä oppijana ja tiimejä oppimaan yhdessä samalla, kun työtä tehdään. Esittelimme hyvän oppimispaikan määritteitä aiemmassa blogissamme. Hyvässä oppimispaikassa on toiminnallisia ja organisatorisia rakenteita, jotka mahdollistavat ketterän oppimisen ja edistävät sitä. Toiminnallisissa rakenteissa on mukana lähijohtaminen, joka on muutoksessa oppivissa organisaatioissa. Yksi ketterään oppimiseen uskova yritys on musiikkipalvelujätti Spotify, jonka koko kilpailukyky on vahvasti sidoksissa oppimiseen.

HR:n tehtävä on kasvattaa spotifylaisista ketteriä oppijoita

Spotify AB on yksi nopeasti kasvaneita musiikkipalveluja – ruotsalainen yritys toimii jo 17 maassa. Kasvu näkyy mm. jatkuvana rekrytointina: vuonna 2020 Spotify rekrytoi keskimäärin 100 henkilöä kuukaudessa. Yritys kutsuu itseään bändiksi, jossa jokainen on vastuussa omasta osaamisestaan ja soittaa osansa hyvin, jos saa vetoapua työkavereilta (tämä sama filosofia on tullut tutuksi analysoitaessa jazz-bändejä hyvin toimivien tiimien mallina). Tämä tarkoittaa, että jokaisen tulee huolehtia sekä omasta että työkaverien osaamisesta. Spotify kutsuu tätä työkaverilta oppimista ”Play it forwardiksi” samannimisen kirjan ja elokuvan mukaan. Play it forward eli ”Anna hyvän kiertää” tarkoittaa, että jos joku on auttanut toista oppimaan, on tämä puolestaan velvollinen auttamaan jotakuta seuraavaa, ei alkuperäistä auttajaansa. Oppimis- ja opettamisvastuu on näin hajautettu. Oppimista tai opettamista ei mitenkään valvota, siihen vain luodaan mahdollisuuksia ja sitä korostetaan kaikessa toiminnassa ja kulttuurissa.

Ketterä oppiminen on Spotifyn kilpailukyvyn kannalta ratkaisevaa. Yritys haluaa oppia nopeammin kuin toimintaympäristö muuttuu pysyäkseen kilpailun kärjessä. Oppiminen on sidoksissa innovaatioihin, joiden varassa Spotifykin kilpailee. Uudet ideat syntyvät usein kaaoksessa, joten ihmisiltä edellytetään jonkin asteisen kaaoksen sietämistä. Ideat muuttuvat innovaatioiksi kokeilujen ja ketterän oppimisen avulla. Innovaatiot puolestaan mahdollistavat nopean kasvun ja hyvän kilpailukyvyn.

”Ideat muuttuvat innovaatioiksi kokeilujen ja ketterän oppimisen avulla.”

Yrityksen HR muodostaa GreenHouse-tiimin. Sen jäsenet pitävät itseään ”puutarhureina”, joiden tehtävä on kasvattaa spotifylaisista mahdollisimman ketteriä oppijoita. Tiimin vetäjän Johanna Bolin-Tingvallin mukaan ketterä oppiminen ja ihmisten kasvun asenne ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa, samoin ketterä oppiminen ja sitoutuminen yritykseen. Spotify korostaa ketterän oppimisen edellytyksinä henkilöstön uteliaisuutta, rohkeutta ja uskoa omaan osaamiseen (can-do-asenne eli opin mitä vain, kunhan harjoittelen) eli kasvun asennetta. HR:n tehtävä on tukea tätä luomalla työympäristöstä turvallinen.

Spotifyn oppivassa organisaatiossa on seuraavia rakenteita:

• Oppimisportaali, jonne kuka vain voi päivittää oppimisympäristöön linkkejä ja vinkkejä sopiviksi katsomistaan kursseista ja oppimissisällöistä.

• Oppimista tai opettamista ei valvota. Uskotaan henkilöstön omaehtoiseen oppimiseen.

• Oppimisen tukihenkilöitä kutsutaan ”lähettiläiksi”, ja heidän tärkein tehtävänsä on auttaa työkavereita oppimaan.

• Oppimisen taitona valmennetaan henkilöstölle päivittäin mielen hallintaa parantavia jooga-, mindfulness- ja meditointitaitoja.

• Spotifyn kulttuuri tukee rohkeutta ottaa riskejä ja mokata. Virheet nähdään oppimismahdollisuuksina. Virheitä hyödynnetään päivittäin ”Fail-Fikassa”, iltapäivän ”mokakahvilassa”, kuten aiemmassa, palautteesta ja virheistä oppimisen merkitystä korostaneessa blogitekstissä kerroimme.

• Tiimit toimivat itseohjautuvasti annettujen tavoitteiden mukaan. Näin tiimi vastaa myös tarvitsemastaan uudesta opista.

• Uteliaisuutta ja uusia ajatuksia ruokkii kaaos. Pitää hyväksyä ennalta-arvaamattomuus ja jonkin verran kaaosta. Uusia ajatuksia varten opetellaan uutta.

• Vuorovaikutusta tuetaan monin tavoin. Ideat kehittyvät ja jalostuvat, kun niitä puidaan toisten kanssa.

• Spotifylla uskotaan, että ketterän oppimisen kulttuurin kehittäminen ei ole mikään pikajuoksu, vaan maratonin mittainen matka, ja vaatii siksi aikaa ja kärsivällisyyttä. Oppiminen on keskeinen johtamisen alue läpi koko organisaation ja sen merkitystä pidetään elintärkeänä.

Voisiko joku Spotifyn oppivan organisaation piirteistä tuoda hyötyjä Sinun organisaatiossasi?