Onko teillä jo osaamis- ja oppimisstrategiat?

Osaamisen merkitys organisaatioiden keskeisenä menestystekijänä tunnistetaan laajalti ja osaamisen johtamista on jo pitkään pidetty tärkeänä johtamisen alueena. Silti työnantajat ovat usein epätietoisia siitä, miten henkilöstön osaamista tulisi kehittää, tai minkälaista uutta osaamista organisaatiossa tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa. Jotta osaamisesta ja oppimisesta voidaan muotoilla menestystekijä ja kilpailuetu, osaaminen ja oppiminen tulee nähdä osana liiketoimintastrategiaa. Oppimisen ja osaamisen johtamiselle kannattaa luoda oma alastrategia, osaamis- ja oppimisstrategia.

Osaamisen ja oppimisen strateginen rooli

Osaaminen ja oppiminen tulisi nähdä strategisina asioina, samaan tapaan kuin asiakassuhteet, tuotekehitys, laadun kehittäminen tai digitalisaatio. Osaamisen avulla tuotetaan kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja sekä parannetaan toiminnan laatua. Oppimisen myötä voidaan tuottaa uusia innovaatioita, palveluja ja tuotteita, kehittää tuottavuutta ja parantaa kannattavuutta. Osaaminen ja oppiminen edistävät myös henkilöstön tyytyväisyyttä. Parhaat työntekijät odottavat pystyvänsä kehittämään ja kehittymään työssään, koska vain se on tae oman uran mielekkäästä tulevaisuudesta. Näistä huolimatta osaaminen ja oppiminen eivät edelleenkään ole oikein mukana johdon strategisissa keskusteluissa.

Jokaisella alalla on menestystekijöitä, jotka on hallittava hyvin, jotta pärjää toimialalla nyt ja tulevassa toimintaympäristössä. Osaaminen ja oppiminen ovat tärkeitä menestystekijöitä itsessään, mutta ne ovat myös keskeisiä muiden menestystekijöiden mahdollistajia. Oppimalla voidaan säilyttää muita menestystekijöitä jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Osaaminen ja oppiminen onkin nähtävä osana liiketoimintastrategiaa, ja niille kannattaa luoda oma alastrategia, osaamis- ja oppimisstrategia. Sen tehtävä on kehittää osaamista ja oppimista kohti tavoitetilaansa ja muotoilla osaamisesta ja oppimisesta ei vain menestystekijä, vaan jopa kilpailuetu.

“Osaaminen ja oppiminen tulisi nähdä strategisina asioina, samaan tapaan kuin asiakassuhteet, tuotekehitys, laadun kehittäminen tai digitalisaatio”

Osaamis- ja oppimisstrategioiden laatiminen

Kuten liiketoimintastrategian, myös osaamis- ja oppimisstrategian lähtökohtana ovat yrityksen visio ja tavoitteet. Osaamis- ja oppimisstrategian perustaksi tarvitaan ensin yhteinen näkemys toimintaympäristön, toimialan ja oman yrityksen tulevaisuudesta. Tulevan toiminnan ja toimintaympäristön visioinnissa voi käyttää apuna monenlaisia ennakointitutkimuksia ja -keinoja. Tulevaisuuden pohdintaan tulisi osallistua myös henkilöstöä mahdollisimman laajasti, vaikka päätökset jäävätkin johdon ja hallituksen kontolle. Monet heikot signaalit ilmenevät ”ruohonjuuritasolla”.

Osaamisstrategialla valitaan, mitä osaamista tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa menestymiseen sekä miten tarvittava osaaminen hankitaan. Osaamisstrategia alkaa tulevaisuuden osaamistarpeita paikantamalla. Samalla on syytä miettiä, mitkä ovat väistyviä osaamisia; osaamisia jotka liittyvät vanhoihin toimintatapoihin ja joita ei enää tulevaisuudessa tarvita. Mitä taas ovat ne osaamiset, jotka korvaavat näitä väistyviä osaamisia?

Kun toimintaympäristö on yhä heikommin ennakoitavissa, on tulevia osaamistarpeita yhä vaikeampi hahmottaa. Silloin korostuu ihmisten yleisosaaminen, jonka päälle voi rakentaa vaihtuviakin osaamisia. Sanotaan, että niin kutsutut metataidot eli yleiset työntekemisen taidot muodostavat jo puolet ihmisen ammattiosaamisesta. 

Tärkeä osa metataitoja ovat ketterän oppimisen taidot. Ketterän oppimisen taitoja ovat esimerkiksi kyky muodostaa kysymyksiä, joihin vastaaminen vie työtä eteenpäin, kyky hakea vastauksia kysymyksiin laajasti eri lähteitä hyödyntäen, kyky reflektoida omaa ja tiimin toimintaa, ja kyky kehittää omaa ja tiimin toimintaa reflektion perusteella.

Oppimisstrategialla puolestaan valitaan, miten uutta halutaan oppia, luodaan ihmisille ja organisaatiolle valmius oppia ja kehitetään ympäristö sellaiseksi, että siellä voi oppia mahdollisimman ketterästi. Oppimisstrategia sisältää siis oppimisen infrastruktuurin kuvauksen sekä sen kehittämisen edellyttämät toimenpiteet. 

Keskeisiä tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon ja joita tulee arvioida osaamis- ja oppimisstrategiaa laadittaessa, ovat ihmiset ja heidän toimintatapansa, organisaation rakenteet, eli kaikki toimintaa kannattelevat järjestelmät, tukipalvelut ja mittarit, sekä organisaation johtaminen ja kulttuuri. 

Previous
Previous

Miksi johdamme yhä koulutuksia emmekä ketterää oppimista - ja miten asia korjataan?

Next
Next

Millainen työpaikka on hyvä oppimispaikka?