Millainen työpaikka on hyvä oppimispaikka?

Aiemmissa ketterää oppimista koskevissa blogikirjoituksissa on korostettu työpaikan merkitystä oppimispaikkana. Kun oppimisesta valtaosa tapahtuu työssä, on tärkeää, että työpaikka tarjoaa oppimiseen mahdollisimman hyvät puitteet ja sellaisen oppimiskulttuurin, joka innostaa jokaista toimimaan ketteränä oppijana ja tiimejä oppimaan yhdessä samalla, kun työtä tehdään.

Millainen sitten on työpaikka, joka on myös hyvä oppimispaikka? Sitä voidaan kuvata seuraavilla 12 määritteellä:

1. Ylin johto ymmärtää oppimisen merkityksen kilpailutekijänä

Oppiminen on yksi keskeinen johtamisen alue läpi organisaation.

2. Toiminta tapahtuu itseohjautuvissa tai yhteisohjautuvissa tiimeissä

Kaikilla on ymmärrys siitä, mistä itseohjautuva tiimi koostuu ja miten se rakennetaan. Tiimi on vastuussa sekä työtavoistaan että osaamisestaan ja sen kehittämisestä. Tiimiä ohjaa yhteinen tavoite. Ketterän oppimisen tapoja käytetään osana tiimien työntekoa.

3. Esihenkilöt toimivat valmentajina tiimeilleen

Esihenkilöiden on varmistettava, että tiimillä on riittävä osaaminen ja riittävästi oppimisen ja erityisesti ketterän oppimisen tapoja, jotta se hankkii ketterästi lisäosaamista ja saavuttaa työtavoitteensa. Esihenkilöt tarvitsevat valmentamista myös omilta esihenkilöiltään ja he taas omiltaan. Valmentajuus menee läpi organisaation johtamisen muotona. Tämä synnyttää myös vahvasti oppimiskulttuuria. 

4. Yhteisenä suuntana on tulevaisuus

Organisaatiossa on toimintatavat ja välineet jatkuvaan vuoropuheluun yrityksen tulevaisuudesta sekä tulevaisuudessa tarvittavista osaamisista. Tämä keskustelu voi tapahtua esimerkiksi jollain sisäisellä foorumilla tai alustalla tai vaikka organisaation omassa WhatsAppissa. Toisaalta joillakin toimitusjohtajilla on hyviä kokemuksia siitäkin, että he kiertävät säännöllisesti eri yksiköissä juttelemassa vapaamuotoisesti henkilöstön kanssa toimintaympäristön muutoksista, tulevista haasteista ja uusista mahdollisuuksista. Kun henkilöstö osallistuu tulevaisuuden pohdintaan, se oppii samalla ennakoimaan tulevia osaamistarpeitaan. Toki kaikille on jatkuvasti esillä myös elävä tulevien osaamistarpeiden luettelo. Osaamis- ja oppimisstrategia osana toimintastrategiaa on hyvällä oppimispaikalla keino konkretisoida tulevaisuuskeskustelua. 

5. Mahdollistetaan tulevaisuudessa tarvittavien osaamisten omaehtoinen opiskelu 

Hyvällä oppimispaikalla jokaisen odotetaan opiskelevan omaehtoisesti tulevaisuudessa tarvittavia osaamisia. Koska verkon kautta opiskelumahdollisuudet ovat lähes rajattomat tuhansien yliopistojen ja oppilaitosten kursseista yksittäisten asiantuntijoiden valmennuksiin, on järkevää hyödyntää sitä. Työpaikalla tarjotaan opastusta ja tukea sopivien oppimisalustojen ja kuratointipalvelujen käyttöön sekä itselle sopivien oppimispolkujen valintaan. Työpaikalla on myös sovittu pelisäännöt omaehtoisen opiskelun taloudelliselle ja ajalliselle tukemiselle.

6. Rakennetaan toimintatapoja uusien hankittujen osaamisten käsittelyyn niin, että niistä tulee yritykselle osaamisetu

Vaikka ihmisiä kannustetaan omaehtoiseen opiskeluun ja hankkimaan uusi yleisoppi verkon tarjoamista lähes rajattomista mahdollisuuksista, pitää tämä hankittu oppi yrityskohtaistaa eli soveltaa omalla työpaikalla niin, että se tuottaa yritykselle kilpailuetua. Tähän yrityskohtaistamiseen on työpaikalla apuna toimintamalleja. Yrityskohtaistamiseen liittyy myös uuden opin ja tiedon jakaminen, joka on sekä arvo että tapa toimia. Jakaminen rakentaa myös hyvää oppimiskulttuuria.

”Yrityskohtaistamiseen liittyy uuden opin ja tiedon jakaminen, joka on sekä arvo että tapa toimia”

7. Osaamisten hallintaan on käytössä digitaalinen osaamisen hallintajärjestelmä

Hyvällä oppimispaikalla on helppokäyttöinen järjestelmä osaamisen hallintaan. Järjestelmässä jokainen voi pitää yllä omaa osaamistaan ja kuvata sen kehittymistä sekä toisaalta kertoa, mistä on kiinnostunut jatkossa. Järjestelmän avulla tiedetään, mitä osaamista yrityksessä on ja missä osaaminen on. Se mahdollistaa myös jokaiselle omaa osaamista täydentävän osaamisen löytämisen.

8. Oppimisen osaamiseen panostetaan ja oppimista tuetaan

Hyvä oppimispaikka panostaa oppimiseen ja oppimisen valmiuksiin. Jokainen saa halutessaan ohjausta oppimistaitojen opetteluun. Tiimien oppimista tuetaan, esimerkiksi työpaikoilla toimii oppimisen tukihenkilöitä, jotka osaavat auttaa tiimejä käyttämään erilaisia tiedon lähteitä ja hyödyntämään oppimisen sisältäviä toimintatapoja.

9. Älyllisen kunnon huoltamisesta tarjotaan tietoa ja palveluja koko henkilöstölle

Hyvä oppimispaikka varmistaa, että ihmiset ymmärtävät, miten he voivat parhaiten huoltaa oppimisen resurssejaan eli aivojaan ja mieltään sekä hallita stressiä. Hyvinvointia ja oppimiskykyä voidaan tukea myös varmistamalla terveellinen ravinto työpäivän aikana, kannustamalla liikuntaan ja tarjoamalla mahdollisuuksia omiin mielen hallintaa kehittäviin harrasteisiin, kuten joogaan ja meditointiin.  

10. Organisaatiossa on paljon vuorovaikutusmahdollisuuksia, -tiloja ja -paikkoja

Oppimisen kannalta laaja ja hyvä vuorovaikutus on tärkeää. Tilojen ja toimintatapojen suunnittelussa otetaan huomioon vuorovaikutuksen tarve. 

11. Osaamistarpeiden kannalta sopivia oppimiskumppaneita ja verkostoja on koottu aktiivisesti

Jokainen tietää, että oppia voi hakea myös yrityksen ulkopuolelta. Oman alan oppimisverkostojen hyödyntäminen on suositeltavaa.

12. Organisaatiossa vallitsee oppimiskulttuuri, ja oppiminen korostuu kaikessa toiminnassa ja puheissa 

Työpaikkaa voi kehittää askel kerrallaan esimerkiksi yllä olevan listan mukaan. Lista auttaa ymmärtämään, millaisista asioista hyvä oppimispaikka muodostuu. 

Näemme HR:llä tärkeän roolin muokata jokaisesta työpaikasta myös hyvä oppimispaikka. HR-ammattilaisille rakennettu valmennusohjelma käynnistyy tammikuussa. Ohjelma tarjoaa työkalun oman organisaation oppimiskulttuurin arvioimiseksi, oppimisen infrastruktuurin mallintamiseksi ja oppimisen kehittämiseksi. Tuletko mukaan?