Ketterä oppiminen on nyt entistä tärkeämpää

Ilmastokriisi, koronapandemia, sekä viimeisimpänä Ukrainan sota ovat mullistaneet maailmaa ympärillämme laajalti ja hyvinkin nopeasti. Muutosten keskellä selviytymisessä tarvitaan uutta ajattelua, uusia keinoja ongelmanratkaisuun, innovointia ja kokeiluja. Ketterää oppimista tarvitaan enemmän kuin koskaan aiemmin.

Ensin ilmastokriisi ja sen seurauksista kertovat raportit herättivät monet muutostarpeeseen ja alettiin etsiä uusia, resursseja säästävämpiä tapoja toimia sekä tuottaa tuotteita ja palveluja. Sitten maailmaa riivasi korona, jonka aikana moni asia piti miettiä uudelleen ja löytää uusia tapoja toimia. Työtä tehtiin ja opiskeltiin etänä, kokoukset olivat verkossa Teamsissa tai Zoomissa, monet palvelut ja harrastukset siirtyivät verkkoon, ja monia asioita tuotteiden ja palveluiden tuottamisessa alettiin tehdä uudella tavalla. Viimeiset viikot maailmaa on mullistanut karmea sota Ukrainassa, jonka myötä maailma on jakautunut monella tavalla uudelleen. Kauppakumppanit ja yhteistyöt ovat menneet hetkessä uusiksi. Entisille raaka-aine- ja energiatuottajille pitää löytää nopeasti korvaavia tuottajia ja tuotteita.

Monet ihmiset ja yritykset elävät varmasti elämänsä suurimmissa muutoksissa. Tuotteita ja palveluja pitää tuottaa uudella tavalla, sellaisella, johon tämän hetken resurssit riittävät. Tarvitaan myös uusia tuotteita ja palveluja. Tuotteiden ja palvelujen asiakaskunta on ehkä eri kuin aiemmin ja niitä tuotetaan ja käytetään ehkä jatkossa uusissa toimintaympäristöissä. Kaikessa tarvitaan aiempaa tehokkaampi ja vähemmän resursseja kuluttava tapa. Tämä haastaa kaikki toimijat – tutkijat, tuotekehittäjät, tuottajat ja markkinoijat – ratkaisemaan aivan uusia ongelmia, etsimään uusia ratkaisuja entisiin, innovoimaan lennossa, kehittämään nopeasti uutta, kokeilemaan ja oppimaan kokeiluista ketterästi.

Ketterä oppiminen nousi reilut 10 vuotta sitten työelämän nopeasta muutoksesta ja tarpeesta oppia jatkuvasti samalla, kun työtä tehdään. Nyt nämä muutokset ovat aiempaa radikaalimpia, yllättävämpiä ja laaja-alaisempia. Kaikessa tekemisessä kaivataan suuria innovaatioita ja uudistuksia. Innovaatiot ovat harvoin enää pitkän prosessin radikaaleja tuloksia, vaan ne ovat yhä useammin tiedon ja tietojen yhdistelyn avulla aikaansaatuja oivalluksia, näiden oivallusten kokeiluja ja kokeiluista oppimista. Ne ovat uusien ongelmien ratkaisuja, joiden synnyttämisessä tarvitaan monen osaamista ja innostavaa vuorovaikutusta. Ne ovat jatkuvan kokeilujen parantamisen ja uudelleen kokeilujen tuloksia. Ne ovat omasta ja toisten toiminnasta oppimisen tuloksena syntyneitä ideoita ja näiden ideoiden toteuttamisia. Tämän päivän valtavaan innovaatioiden tarpeeseen tarvitaan yhteistä tavoitetta, paljon tietoa, luovaa ajattelua, rakentavaa ja luottamuksellista yhteistyötä, toimintatapoja, joissa opitaan samalla, kun tehdään, sekä valtavasti innostusta. Tänään tarvitaan ketterää oppimista enemmän kuin koskaan aiemmin.

“Meidät voi luotsata seuraavalle tuottavuustasolle juurikin kyky oppia ja toimia yhdessä”

Työelämää tulisi nyt kehittää sellaiseksi, että ihmiset voivat, haluavat ja uskaltavat oppia yhdessä toisten kanssa. Tarvittavia ideoita ja innovaatioita ei synny riittävästi johdon, tuotekehityksen ja tutkimuksen keskuudessa, vaan koko henkilöstö pitäisi saada nyt miettimään, miten oma tai yhteinen työ tehdään aiempaa paremmalla tai jopa aivan uudella tavalla. Ongelmanratkaisu ja luova ajattelu ovat jokaisen työkalupakin keskeisiä työkaluja. Jokaisella työpaikalla tulisi olla koko henkilöstön tuntema prosessi kokeiluihin ja niistä oppimiseen. Ihmisillä pitäisi olla intohimo oppia ja kehittää, mikä haastaa organisaatioiden johtamisen. Kaikki tämä on varmasti enemmän kuin haasteellista aikana, jolloin kaikesta povataan olevan pula ja toimintaympäristö on äärimmäisen epävarma. Nyt meidät voi kuitenkin luotsata seuraavalle tuottavuustasolle juurikin kyky oppia ja toimia yhdessä.