Ohjelmistot ohjaavat meitä – osaammeko hyödyntää sitä?

Työelämän tulevaisuusraportit ja konferenssipuheenvuorot toisensa jälkeen julistavat teknologisten ratkaisujen muotoilevan organisaatioista yhä upeampia ja tulevaisuutta paremmin kestäviä. Taustalla on mielenkiintoinen ilmiö, joka on digitaalisten työkalujen kehittymistä suurempi. Johtaminen muuttaa muotoaan ja siirtyy osittain työkaluihin – mutta olemmeko siitä tietoisia ja osaammeko hyödyntää sitä?

Vanha viisaus sanoo, että ihmiset toimivat aina rakenteiden mukaan. Rakenteet ovat kuin uoma, jossa joki kulkee. Uoma sanelee, mihin joki menee, millä voimalla se virtaa ja miten paljon leveyttä sen on mahdollista ottaa. Joki tuntee olevansa villi ja vapaa, mutta oikeastaan uoma ohjaa sen liikkeitä hyvinkin tarkasti. 

Me ihmiset olemme kuin joki: haluamme tuntea voimamme ja vapautemme. Ilman kokemusta autonomiasta sisäinen motivaatiomme hiipuu ja ajattelumme himmenee. Sisäinen motivaatio edellyttää kuitenkin myös aikaansaamisen kokemusta ja turvan tunnetta siitä, ettei elämä ole liian villiä ja holtitonta. Me tarvitsemme uomia, joiden varassa tiedämme saavamme aikaan oikeita asioita. 

“Me tarvitsemme uomia, joiden varassa tiedämme saavamme aikaan oikeita asioita”

Digitalisaation myötä työkalumme ovat muuttuneet vasaroista ohjelmistoiksi. Apit ja alustat auttavat meitä lähettämään sähköpostia, excelöimään jäsennyksiä ja esittämään konsepteja. Mutta itse asiassa ne tekevät vielä paljon enemmän. Ne ohjaavat tekemistämme ja ajatteluamme. Ne kertovat meille, mikä on tärkeää, mihin pitää kiinnittää huomiota, ja mitä asioita työstää. Teams ohjaa meitä ajattelemaan tiimejä työn tekemisen perusyksikkönä. Se johdattaa meidät käymään jatkuvaa dialogia tiimien sisällä ja muistuttaa yhteisen tiedostonhallinnan kautta, että asiantuntijatyö on nykyään hyvin usein yhteistyötä, yhteistä työtä. CRM:n muistutukset opastavat meitä pitämään säännöllisesti yhteyttä asiakkaisiin ja yhteiset tietokannat julistavat asiakkuuksien kuuluvan firmalle eikä työntekijälle. Fiilismittarin käyttö organisaatiossa viestii työilmapiirin tärkeydestä ja ohjaa meidät osallistumaan sen jatkuvaan yhdessä kehittämiseen. 

Näistä asioista muistuttaminen on perinteisesti ollut johtajien tehtävä. Ylin- ja lähijohto ovat sanoin ja teoin kommunikoineet, mikä on tärkeää, mitä tehdään ja miten tehdään. Nyt iso osa tästä ohjauksesta tulee käyttämistämme ohjelmistoista. 

Ohjelmistojen ohjausvoimaa on jossain määrin osattu tietoisesti hyödyntää. Se on vapauttanut lähijohtoa ottamaan valmentavampaa otetta johtamiseensa ja lisännyt työntekijöiden kokemusta itseohjautuvuudesta. Se on myös auttanut tekemään kultuurinmuutosta yksilökeskeisestä tekemisestä yhteisöllisempään suuntaan. 

Osittain ohjelmistojen ohjausvoimaa ei kuitenkaan tiedosteta. Ohjelmistoja valittaessa keskitytään usein sen yksittäisiin toiminnallisuuksiin, mutta kokonaisvaltainen arvio ohjelmiston vaikutuksesta yrityskulttuuriin jää tekemättä. Sokeus ulottuu myös ohjelmistojen kehittäjiin, jotka ovat usein insinöörishenkisiä koodareita organisaatioiden ja johtamisen kehittäjien sijaan. 

Muutosta on kuitenkin luvassa. Jotkut ohjelmistot osaavat nyt jo yhdistää teknologisen osaamisen organisaatiokehittämistä ja johtamista koskevaan osaamiseen ja luoda palveluita nimenomaan kehittämistä ja johtamista tukemaan. Markkinan odotetaan kasvavan tulevaisuudessa, sillä juuri nämä edustavat sitä teknologiaa, joka muotoilee yrityksistä tulevaisuuden menestyjiä.